Katin elämäntapamuutos: Paino junnaa, mutta suunta on eteenpäin (Osa 2)

11.10.2019

Paino ei tipu halutulla tavalla. Kaiken matematiikan mukaan painon pitäisi tippua hyvääkin vauhtia, mutta niin ei tapahdu. Se turhauttaa!

Olen syönyt vahvoja ja monia erilaisia kipulääkkeitä polvikipuun jo vuoden verran. Tekonivelleikkaus pitäisi olla 1,5kk sisällä. Osa syömistäni lääkkeistä turvottaa ja kerää nestettä. Tuntuu kuin keho olisi tukossa. Olen keskustellut aiheesta ortopedin ja kipupolin kivunhoitoon erikoistuneen psykologin kanssa. Molempien kommentit olivat, että keho palautuu normaaliin tilaan kunhan voimakkaita lääkkeitä päästään vähentämään.

Heikkoina hetkinä tuki on ollut enemmän kuin tarpeellinen

Satu on luonut uskoa minuun enemmän kuin minä itseeni. Laitoin Sadulle eräänä päivänä seuraavan viestin:

"Ethän Satu olo pettynyt minuun, kun tuloksia ei ole tullut toivottuun malliin?"

"Kati, en missään nimessä ole pettynyt!! Pikemminkin ihailen sun sinnikkyyttä ja motivaatiota, vaikka kroppa ei tällä hetkellä vastaa muutoksiin. Mut olen varma, että tilanne muuttuu kunhan saat kehoa stressaavaa kipua pois ja lääkkeitä vähemmäksi.

Tällaista vastausta juuri tarvitsin siihen hetkeen. Ilman valmentajaa ja siinä vierellä olijaa, olisin luultavasti antanut periksi - taas kerran.

Paino on vain yksi mittari elämäntapamuutosten hyötyjen arvioinnissa

Odottavan aika on pitkä! Jatkuva kipu ja painon junnaaminen stressaavat. Heikkoja hetkiä on tullut ja silloin Sadun tuki on ollut tärkeintä. Sääliä en ole halunnut vaan ymmärtämistä ja tsemppiä. Ja sitä olen saanutkin! Luovuttamisen sijaan olen jatkanut terveellistä syömistä ja treenikertoja on tullut jokaisella viikolla ohjelman mukaisesti, välillä enemmänkin. Satu on luonut uskoa ja tsemppiä, että teemme oikeita asioita, vaikka paino ei reagoikaan muutoksiin halutulla nopeudella. Ja paino on vain yksi mittari terveellisen ravinnon ja liikunnan tuomista hyödyistä.

Viime aikoina salilla käynti on tökkinyt pahasti, nimenomaan itsenäiset salitreenit. Onneksi Satu kuunteli ja ymmärsi ongelman. Nyt minulla on lihaskunto-ohjelma, jonka voin tehdä kotona. Olen noudattanut sitä ja ohjelma tuntuu tosi hyvältä. Ehkä salitreenikin alkaa innostamaan jossain vaiheessa enemmän.

Ravitsemuksesta on keskustelu Sadun kanssa paljon. Ehdotin, että voisinko kokeilla viikon verran Painonvartijoiden ohjeilla, joilla aikoinaan pudotin painoa. Sadun mielestä kokeilu ilman muuta ok kunhan päivittäinen kalorimäärä ei tipu alle 1500kcal. Viikko meni yllättävän hyvin, vaikka kalorimäärä oli pienempi. Paino tippui vähän, mutta viime aikoina paino on vaihdellut kehon nestemäärän mukaan muutenkin.

Tarvitsen ravitsemuksen hallintaan vielä tiukempaa linjaa, joten noudatan ainakin muutaman viikon ajan vielä Sadun tekemää ravintomallia, vaikka tavoitteena onkin oppia tekemään päivittäin itselle sopivia valintoja eri aterioilla.

Sokeristen herkkujen pois jättäminen on auttanut tukkoista oloa. Vatsa on rauhoittunut ja ummetus hieman helpottanut. Kyllähän sokerin syöminen saa elimistön huonoon kuntoon! Olen myös vähentänyt kahvin juontia noin kahteen kuppiin päivässä.

Tulevaisuudelta odotan eniten leikkausta ja kipujen vähentymistä

Moni ei varmaan osaa ajatella mitä kaikkea kipu saa ihmisessä aikaan. Tunteet heittelevät laidasta laitaan. Jos lukijoissa on muita, joilla on kovasti kipuja, suosittelen keskustelua psykologin kanssa. Se on antanut minulle monia avaimia jaksaa eteenpäin.

Tulevaisuudelta odotan eniten leikkausta. Joka päivä, kun posti tulee, juoksen katsomaan tuliko leikkausaika. Kun puhelin soi, innostun, että soitetaanko peruutusajasta leikkaukseen.

Jatkan yhteistyötä Sadun kanssa polvileikkauksenkin jälkeen valoisin mielin. Toivon, että leikkauksen jälkeen kipu alkaa helpottamaan ja pääsen vähentämään lääkkeitä. Toivon, että kehon stressitila laskee, lääkkeiden tuoma turvotus vähenee ja painokin alkaa reagoida nopeammin.

Terkuin, Kati

Ps. Ollessani Australiassa lomalla kävin eräällä kuntosalilla usein. Muistan sieltä liitutaulun, joka oli tuulettimien vieressä. Siinä luki:

'Don't look back, you're not going that way'.

Totta. Minun ja Sadun suunta on eteenpäin.


Lue blogisarjan edellinen osa: Katin elämäntapamuutos: Fiilikset valmennuksen alussa (Osa 1)